Hautajaissanasto: hautaukseen liittyvät termit selitettyinä

Hautausjärjestelyjen keskellä eteen tulee sanoja, joita ei arjessa juuri käytä: perukirja, hautauslupa, kolumbaario, uskottu mies. Surun hetkellä uusi sanasto voi tuntua hämmentävältä juuri silloin, kun pitäisi tehdä päätöksiä. Tähän sanastoon on koottu yleisimmät hautaukseen, perunkirjoitukseen ja hautakiveen liittyvät termit selitettynä lyhyesti ja selkokielellä. Voit lukea koko listan tai etsiä sivulta yksittäisen sanan.

Mikä on hautajaissanasto? Hautajaissanasto on koottu selitys hautaukseen ja kuolinpesän hoitoon liittyvistä käsitteistä. Se auttaa omaista ymmärtämään, mitä eri asiakirjat, seremoniat ja roolit käytännössä tarkoittavat, jotta järjestelyt sujuvat ilman epävarmuutta.

Hautausjärjestelyt ja seremoniat

Siunaustilaisuus — Kirkollinen tilaisuus, jossa pappi siunaa vainajan ennen hautausta tai tuhkausta. Siunaus voidaan toimittaa kirkossa, kappelissa tai haudalla, ja se on osa evankelis-luterilaisen kirkon jäsenen hautausta.

Muistotilaisuus — Siunauksen jälkeen pidettävä kokoontuminen, jossa läheiset muistelevat vainajaa ja jakavat surua yhdessä. Muistotilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi seurakuntatalossa, ravintolassa tai kotona, eikä se ole sidottu mihinkään uskontokuntaan. Lue lisää: Muistotilaisuuden järjestäminen.

Saattohartaus (ulosveisuu) — Vanhan kristillisen tavan mukainen lyhyt hartaushetki, joka pidetään ennen vainajan poiskuljetusta esimerkiksi kotoa tai sairaalasta. Tilaisuus on omaisten toiveen mukainen eikä pakollinen osa hautausta.

Saattotilaisuus — Yleisnimitys vainajan saattamiselle viimeiselle matkalle. Tilaisuuden luonne määräytyy vainajan tahdon ja omaisten päätösten mukaan, ja se voi olla uskonnollinen tai uskonnoton.

Hautaustoimisto — Yritys, joka auttaa omaisia hautauksen käytännön järjestelyissä: vainajan kuljetuksessa, arkun ja uurnan hankinnassa, asiakirjoissa sekä tilaisuuksien koordinoinnissa. Hautaustoimisto hoitaa yhteydet seurakuntaan, krematorioon ja muihin tahoihin omaisten puolesta.

Hautaustavat ja muistomerkit

Arkkuhautaus — Hautaustapa, jossa vainaja haudataan arkussa maahan. Se on Suomen vanhin ja edelleen yleisesti käytetty hautaustapa. Lue lisää: Hautaustavat.

Tuhkaus — Hautaustapa, jossa vainaja tuhkataan krematoriossa ja tuhka haudataan tai sijoitetaan myöhemmin. Tuhka on Suomen laissa haudattava tai sijoitettava vuoden kuluessa tuhkauksesta.

Krematorio — Laitos, jossa tuhkaus tehdään. Suomessa krematorioita on rajallinen määrä, mikä vaikuttaa tuhkauksen aikatauluun eri puolilla maata.

Arkku — Puinen, hautaamista varten valmistettu astia, jossa vainaja lasketaan hautaan tai jossa tuhkaus tehdään. Hautaustoimilaki edellyttää, että hautaaminen ja tuhkaaminen tapahtuvat aina arkussa.

Uurna — Astia, johon vainajan tuhka sijoitetaan tuhkauksen jälkeen. Uurna voidaan haudata uurnahautaan, sijoittaa kolumbaarioon tai käyttää tuhkan sirotteluun materiaalista riippuen.

Kolumbaario (uurnaholvi) — Tuhkauurnien säilytystila, joka voi sijaita hautausmaan muurissa, kirkossa tai kappelissa. Kolumbaario on vaihtoehto perinteiselle uurnahaudalle.

Muistolehto — Hautausmaan yhteinen alue, jonne tuhka voidaan sirotella tai haudata ilman yksilöityä hautapaikkaa. Muistolehdossa ei yleensä ole erillisiä hautakiviä.

Hautapaikka (hautasija) — Hautausmaalta osoitettu paikka, johon vainaja tai uurna haudataan. Hautapaikan selvittäminen aloitetaan seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista.

Hautakivi (muistomerkki) — Haudalle pystytettävä kivinen muistomerkki, johon kaiverretaan vainajan nimi ja yleensä syntymä- ja kuolinpäivä. Hautakiven voi tilata uutena tai lisätä nimen olemassa olevaan kiveen. Lue lisää: Hautakiven valinta.

Asiakirjat ja luvat

Kuolintodistus — Lääkärin antama virallinen asiakirja, joka vahvistaa henkilön kuolleen ja kertoo kuolinsyyn. Kuolintodistus on edellytys hautausluvan saamiselle.

Kuolinilmoitus — Sanomalehdessä julkaistava maksullinen ilmoitus, jolla kerrotaan läheisen poismenosta ja usein hautajaisten ajankohdasta. Kuolinilmoitus on eri asia kuin kuolintodistus.

Hautauslupa — Asiakirja, joka antaa luvan vainajan hautaamiseen tai tuhkaamiseen. Hautauslupa perustuu lääkärin antamaan kuolintodistukseen, ja ilman sitä hautausta ei voi toimittaa.

Virkatodistus — Väestötietojärjestelmästä saatava todistus henkilön henkilötiedoista. Vainajasta tarvitaan virkatodistus muun muassa perunkirjoitusta varten.

Sukuselvitys — Katkeamaton ketju vainajan virkatodistuksia 15 ikävuodesta kuolemaan asti. Sukuselvitys osoittaa kuolinpesän osakkaat ja on pakollinen perunkirjoituksessa.

Kuolinpesä ja perunkirjoitus

Kuolinpesä — Taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan varoista, veloista ja muusta omaisuudesta hänen kuolemansa jälkeen. Kuolinpesää hoitavat yhdessä sen osakkaat.

Kuolinpesän osakas — Henkilö, jolla on oikeus kuolinpesän omaisuuteen: perillinen, yleistestamentin saaja tai leski avio-oikeuden perusteella. Osakkaat päättävät yhdessä pesän asioista.

Perunkirjoitus — Tilaisuus, jossa laaditaan luettelo vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoitus on Suomen perintökaaren mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Lue lisää: Perunkirjoitus.

Perukirja — Perunkirjoituksessa laadittava asiakirja, joka toimii sekä kuolinpesän osakasluettelona että veroilmoituksena. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Uskottu mies — Perunkirjoituksessa tarvittava henkilö, joka arvioi pesän omaisuuden ja vastaa perukirjan sisällöstä. Perunkirjoitukseen tarvitaan kaksi uskottua miestä, eivätkä he saa olla pesän osakkaita.

Pesänselvitys — Kuolinpesän asioiden järjestäminen kuntoon: velkojen maksaminen, omaisuuden selvittäminen ja pesän saattaminen jakokuntoon. Pesänselvitys edeltää perinnönjakoa.

Perinnönjako — Toimitus, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken pesänselvityksen jälkeen. Jako voidaan tehdä osakkaiden sopimuksella tai pesänjakajan toimittamana.

Testamentti — Vainajan eläessään laatima asiakirja, jossa hän määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Testamentti voi muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä.

Lakiosa — Rintaperilliselle lain takaama vähimmäisosuus perinnöstä, jota testamentilla ei voi kokonaan poistaa. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, joka perilliselle ilman testamenttia kuuluisi.

Surun ilmaiseminen

Adressi (suruadressi) — Korttimainen osanoton ilmaus, joka lähetetään tai annetaan omaisille surunvalitteluna. Adressiin liitetään usein muistovärssy ja allekirjoitus.

Muistovärssy — Lyhyt runo tai lause, jolla ilmaistaan surua ja lohtua. Muistovärssyjä käytetään kuolinilmoituksissa, suruadresseissa ja hautajaisten kukkalaitteissa.

Osanotto — Surun jakaminen ja myötätunnon osoittaminen omaisille. Osanotto voidaan ilmaista esimerkiksi adressilla, kukilla tai henkilökohtaisesti.

Kukkalaite — Hautajaisiin tuotava kukista sidottu asetelma, kuten kimppu, kranssi tai arkkulaite. Kukkalaitteeseen liitetään usein nauha, jossa on osanoton sanat.

Kuolintodistus vai kuolinilmoitus – mikä on ero?

Kaksi samankaltaiselta kuulostavaa termiä sekoittuvat helposti, mutta ne ovat täysin eri asioita.

Ydinasia: Kuolintodistus on virallinen asiakirja, jota tarvitaan hautaamiseen. Kuolinilmoitus on lehdessä julkaistava ilmoitus, jolla kerrotaan poismenosta.

Usein kysytyt kysymykset

Missä järjestyksessä hautausjärjestelyt etenevät?

Järjestelyt alkavat kuolintodistuksesta ja hautausluvasta, minkä jälkeen sovitaan hautaustavasta, ajankohdasta ja siunauksesta. Tämän jälkeen valitaan arkku tai uurna, hautapaikka ja hautakivi sekä järjestetään muistotilaisuus. Hautaustoimisto auttaa pitämään vaiheet hallinnassa, jotta omaisen ei tarvitse muistaa kaikkea itse.

Kuinka nopeasti perunkirjoitus pitää tehdä?

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Aikataulu kannattaa ottaa huomioon jo hautausjärjestelyjen yhteydessä.

Onko hautakivi pakollinen?

Hautakivi ei ole lakisääteisesti pakollinen, mutta hautapaikalle on tapana pystyttää muistomerkki. Vaihtoehtoja ovat perinteinen hautakivi, uurnakivi tai esimerkiksi muistolehtoon hautaaminen ilman erillistä kiveä.

Mitä eroa on uurnalla ja arkulla?

Arkkua käytetään sekä arkkuhautauksessa että tuhkauksessa, ja siihen vainaja lasketaan. Uurna on tuhkauksen jälkeen tuhkalle tarkoitettu astia, joka haudataan tai sijoitetaan kolumbaarioon. Lyhyesti: arkku liittyy hautaamiseen ja tuhkaukseen, uurna tuhkan sijoittamiseen.

Tarvitaanko tuhkaukseen erillinen lupa?

Tuhkaus edellyttää hautauslupaa samalla tavalla kuin arkkuhautaus. Lupa perustuu lääkärin antamaan kuolintodistukseen. Tuhka on haudattava tai sijoitettava vuoden kuluessa tuhkauksesta.

Emme jätä sinua sanaston kanssa yksin

Hautaukseen liittyvä sanasto on monelle uusi, eikä sitä tarvitsekaan osata ulkoa. Hautauspalvelu Kalmari käy järjestelyt läpi kanssasi rauhassa, selittää jokaisen vaiheen selkokielellä ja hoitaa asiakirjat puolestasi. Sinä päätät omassa tahdissasi, me huolehdimme käytännöstä.

Jos jokin termi jäi askarruttamaan tai haluat keskustella järjestelyistä, ota yhteyttä — autamme mielellämme, ilman sitoumuksia.

Hautauspalvelu Kalmari on tavoitettavissa ympäri vuorokauden

Jos olet juuri menettänyt läheisesi tai tilanne on lähestymässä, me olemme täällä. Soita — ei tarvita valmiita kysymyksiä eikä päätöksiä. Riittää että kerrot missä olet ja mitä on tapahtunut.

Hautauspalvelu Kalmari palvelee Kirkkonummella, Espoossa, Siuntiossa ja Inkoossa. Päivystämme ympäri vuorokauden, myös öisin ja viikonloppuisin. Palvelemme suomeksi ja ruotsiksi.

Päivystys 24/7: 050 408 4460

info@hautauspalvelukalmari.fi  |  Toritie 1, 02400 Kirkkonummi